UKK Varustetarkastelu

Miksi varustelistaus?

Varusteita on hyvä välillä pohtia, ainakin tietää tulevaisuudessa mitä paskaa kantoi viimeksi turhaan mukana. Toki on olemassa varusteita mitä kantaa mielellään turhaan, esimerkiksi ensiaputarvikkeet. Toisaalta taas on ikävää huomata että on kantanut viimeiset 15 reissua halkaisukirveistä mukana, mutta sen käyttö on jäänyt vain muutamaan kertaan.

Reissulle lähdettäessä yleensä määritetään yhdessä tarvittavat minimivarusteet,ruoat ilman naposteltavia, sekä tarvittava määrä voimajuomaa. Tämä tarkoittaa sitä että kannettavat varusteet voidaan jakaa yhteisiin ja henkilökohtaisiin varusteisiin. Suurin osa kantamuksista on yhteisiä varusteita, ainakin jos lounaat ja päivälliset lasketaan yhteisiksi. Valitettavasti ei tullut punnittua kantamuksia, joten tuotteiden painot ovat arvioita tai otettu tuoteselostuksista.

Repun sisältöä ja ulkonäköä on hyvä pohtia.

Yhteiset varusteet

Majoite

Majoitteenamme oli Riston työkaverilta lainattu Hilleberg Nammatj 3 GT, itsellämme ei tälläiseen telttaan olisi varaa. Teltta oli vielä tuunattu ylimääräisillä lumiliepeillä, jotka osoittautuivatkin erittäin hyödyllisiksi elokuisessa lapissa(eli aivan turhat meille). Pystytys ja kasaus sujui erittäin näppärästi, vaikkei kummallakaan ollut juurikaan aiempaa kokemusta tunneliteltoista. Painoa tuolla kapistuksella on vajaa 4 kiloa, joten ei sitä välttämättä soolovaellukselle raahaisi. Kolmen hengen porukalle teltta riittäisi vielä mainiosti, jollei pieni läheisyys haittaa.  Ensimmäisen yön jälkeen kun opimme käyttämään teltan monipuolista tuuletusta, ei kosteutta aamulla ollut lainkaan. Miellyttävä tuuli kävi koko yön pituussuunnassa päidemme yli. Yhteenvetona erittäin mainio teltta, mutta liian high end tuote kevyelle lapinvaellukselle.

Hilleberg Nammatj 3 GT, kuvituskuva

Keitin

Ruoanvalmistuksemme koostui pääosin veden keittämisestä, lettujen paistosta ja yhdestä keitettävästä pastaruoasta per päivä. Tähän tarkoitukseen olisi riittänyt kevyempikin keitin/keittimet, mutta otimme kuitenkin Trangian mukaan. Perustrangia kaasupolttimella ja kahvipannulla oli hyvä ratkaisu, usein käytimme vain pelkkää kahvipannua ruoan ja kahviveden keittämiseen. Tämä tarkoitti sitä että kannoimme toista kattilaa aivan turhaan ja pienillä muutoksilla ruokavalioon voisi koko Trangian unohtaa kotiin ja käyttää kevyempiä veden keittämiseen tarkoitettuja keittimiä. Mukana oli myös pieni Trangian valmistama teflonpannu, mikä oli omiaan lettujen paistamiseen(tästä ei luovutua). Ilman kaasua emme enää kesäreissulle lähtisi, tehokkuus ja käyttömukavuus ovat kuitenkin täysin omaa luokkaansa sinolilla tai bensalla lotraamiseen verrattuna. Jätetään nuo nestemäiset polttoaineet sitten talvireissuille. 

Kaasunkulutus reissulla oli n. 300 g, tosin käytimme jonkun verran tupien kaasuja veden keittelyyn, eli todellisuudessa olisi varmaan kulunut kaksi 210g patruunaa. Käytössä oli Sievertin Ultragas 2205, joka on tarkoitettu varsinaisesti ammattikäyttöön, eli ei retkeilykaasu. Kuitenkin kun vaihdoimme toiseen patruunaan ei teho meinannut riittää lettujen paistamiseen, tosin lämpötila oli lähellä nollaa. Toistaiseksi jää mysteeriksi onko Sievertin kaasun kylmänkesto todella noin huono, vai oliko toisen pullon seos viallinen.

Letut paistuivat näppärästi teltan sisälläkin.

Ruoka

Ruoan ja muiden eväiden valinta oli yksi reissun suunnittelun vaikeimpia kohtia, emme oikeen osanneet arvioida tarvitsemaa kalorimäärää. Pohdimme pitkään kuinka paljon ja kuinka usein söisimme. Lopulta päädyimme n. 3200 kcal päivässä, jos reissu kestäisi 7 päivää. Todellisuus oli hieman toinen sillä ensimmäisenä päivänä söimme kuitenkin kaupasta ylimääräisenä ostettuja pilaantuvia tuotteitta. Johtuen siitä että olimme huomattavasti oletettua aiemmin perillä UKK:lla ja mieli teki pihviä. Käytännössä tämä tarkoitti noin 3600 kcal/vaelluspäivä. Tämä määrä oli meille ihan sopiva kevyelle kesävaellukselle. Ruokaa olisi  voinut olla enemmänkin, mutta emme me nälässä olleet.
Kaikkia päivän aterioita oli myös varattu yksi ylimääräinen, mitä emme ottaneet kalorilaskuissa huomioon. Näitä ei onneksi tarvittu, vaan söimme niitä kotimatkalla ja veimme kotiinkin asti.

Aamiainen

Aaminainen pistää päivän käyntiin, vai pistääkö? Söimme kohtuullisen tukevia aamiaisia, 2 elovenan pikapussipuuroa henkilöä kohden, jotka valmistuvat helposti ja nopeasti ilman keittämistä. Risto terästi puuroa 50  grammalla mysliä ja Ville sotki joukkoon makean lämminkupin. Toisinaan söimme myös hieman ruisleipää ja juustoa. Aamuäreänä ihmisenä kahvi oli ainakin toiselle meistä ehdottomuus.

Aamiaispöytä oli harvoin näin siisti, mutta tuvat toivat hieman ylellisyyttä kahvinjuontiin.

Lounas

Lounasruokailu oli päivän ainut ruoka joka vaati enemmän keittämistä. Pohjana lounaalle oli pääosin erilaisia pikapastoja, suurinosa mallia Pirkka. Hyviä, suhteellisen edullisia ja keittoaika on loppujenlopuksi aika lyhyt, kun samalla voi hörppiä kahvia, tutkia karttaa ja lepuuttaa jalkoja. Pastan seassa söimme myös meetvurstia, jota oli varattu kilo henkilöä kohden. 

Päivällinen

Päivällisen söimme usein vasta illalla kun olimme saapuneet perille yöpymispaikkaan, muutamaa poikkeusta lukuunottamatta. Päivällisruokana söimme pääosin pakastekuivattuja pussiruokia, BlåBandin ja Mountain Housen. Täyttäviä ja energiapitoisia(650-1200 kcal) oli useampaa eri makua, joista suurinosa oli jopa hyviä. Muistutuksena tulevaisuutta varten pinaattinen perunapata on kamalaa.
Jaoittelimme ruokia vähän päivän kuormituksen mukaan, esimerkiksi päivänäjä jolloin huiputettiin Sokosti söimme isommat 1200 kcal pussit.  Todennäköisesti tulevaisuudessa tulee syötyä enemmänkin näitä, juuri niiden helppoiden ja keveyden takia. Lisää vain vesi periaate tuntuu toimivan meidän reissuilla oikein hyvin.

Iltapalat ja naposteltavat

Varsinaisia iltapaloja meillä ei ollut, mutta söimme leipää ja suolaisia lämminkuppeja. Neljänä iltana paistoimme muutaman letun valmiista lettujauhoista, erinomainen keksintö meille jotka eivät osaa leipoa.

Mukaan oli pakattu myös hirveät määrät kaikenlaista naposteltavaa aterioiden välille. Molemmat kantoivat mukanaan yhden suklaapatukan päivää kohti, hieman kuivalihaa, pähkinöitä ja kuivattuja hedelmiä. Näiden naksujen tärkeyttä ei tule aliarvioida, sillä mielummin syö patukan ja matkaa vielä tunnin kohti sateensuojaa, jossa voi ruokailla kuivassa on huomattavasti mielekkäämpää kuin sateessa kokkaaminen.

Inventaario reissun puolivälissä. Tällöin selvisi että Risto kantaa puuroa mukanaan seuraavalle kolmelle kuukaudelle.

Muut vermeet ja tulevaisuus

Tietysti kannoimme mukana kaikkea muutakin sälää, mutta ne olivat lähinnä henkilökohtaisia varusteita mitä on kerääntynyt vuosien saatossa. Esimerkiksi letunpaistokuvassa esiintyvä "alusta" on sadeviitta joka toimii näppärästi myös majoitteena yhdelle henkilölle.



Seuraavalla reissulla varusteet ja majoite tulevat olemaan todennäköisesti eri, sillä esimerkiksi Riston rinkka harjoittaa spontaania itsetuhoutumista. Myös keittimet tulevat vaihtumaan, sillä paluumatkalla Lapista käväisimme Ruotsissa ja ostimme huipputarjouksesta Primuksen EtaSolot. Tällaiset keittimet voisivat toimia hyvin seuraavilla reissuilla, sillä söimme lähinnä pussiruokia, jotka eivät vaadi keittämistä.

Ehkä ensikerralla yövytään näin?