Vappua voi viettää monella tapaa. Jotkut vetävät pään täyteen, toiset taas tykkäävät lähteä luonnon äärelle. Tai näin asian voisi ainakin kaunistella. Kas, kun mieleni ei tehnyt viinaa, oli pakko turvautua äärimmäisiin ajanviettokeinoihin. Kalastukseen.
Helsingin lähistöllä mielenkiintoisia kalastuspaikkoja löytyy varmaan vaikka millä mitalla, mutta haluni vei minut Sipoonkorven ääreen, Storträskin lammelle. Siirtymäaika on suunnilleen puolisen tuntia, riippuen tietysti mistä suunnalta Helsinkiä aloittaa matkansa kohti kirjolohilampea. Kyllä, kirjolohta on lampeen istutettu, vaikkakin siitä ei tällä kertaa todisteita minulle näyttäytynyt. Kalastukseen liittyviin pettymyksiin olen jo tosin vuosien varrella tottunut. Keli oli kuitenkin mitä parhain ja sain viettää illastani pari tuntia täysin rauhassa luonnon äärellä.
Paikkana Storträsk on hyvä, äkkisyvä lampi, jota ympäröi pitkospuut, vaikkakin ne ovat osaksi veden alla. Se on vain varustekysymys. Tasakalliontien parkkipaikalta on leveä polku kävelyä varten, eikä siinä ole mahdollisuutta eksyä. Lupa maksaa aikuisilta viisitoista euroa ja sillä saa kalastaa kaksitoista tuntia. Oma lupani meni tälläkertaa vain tunnelmalliseen vieheen kasteluun, mutta haittaneeko tuo. Kirjolohta istutetaan lammelle lisää heti kuin vain on mahdollista. Ainoa elämä mitä saatoin havaita lammella oli sammakot, joita oli paljon.
Bete Lotto
Hormajärvi on kirkasvetinen järvi Lohjalla.
Sunnuntai aamuna viideltä lähdin ajelemaan Lohjan suuntaan, tarkempana määränpäänäni Hormajärvi. Josko kirkasvetisessä järvessä onni lykästäisi. Vähän kuuden jälkeen saimme valjastettua veneen talviteloilta hyvään iskuun ja lähdimme sähköperämoottorillamme kaislikkojen reunoja tutkimaan. Jälleen, ilma ei olisi voinut olla suotuisampi. Järven pinta oli täysin tyyni, taivas pilvetön ja saimme olla täysin omassa rauhassa. Jonkin verran saimme aluksi kierrellä paikkoja ennen kuin saimme ensimmäisen haukemme. Kala kun iski kiinni olimme molemmat intoa täynnä kuin pienet pojat, olimmehan me tätä jo puolitoistatuntia odottaneet. Saaliimme osottautui pieneksi, joten päästimme sen takaisin kaislikkoonsa kasvamaan. Tämä kuitenkin takoi meihin toivoa suuremmasta saaliista.
Tumppi
Tumpille kelpasi kuusamo-uistin.
Rupesimme kolmannen tunnin kohdalla suunnistamaan takaisin rantaan päin. Heittely ei tahtonut enää tuottaa tulosta. Olimme lannistuneet. Yhdessä tuumin todettiin luovuttavamme touhun. Kuitenkin päätimme vielä vetää perässämme uistinta, jos meitä vaikka viimeisinä satoina metreinä vielä lykästäisi. Rannasta olimme varmaan muutaman kymmenen metrin päässä, kun huokaisimme ja rupesimme kelaamaan siimaa kelalle takaisin. Ihmettelin kun siiman päässä tuntui vetoa ja kysyin kaverilta, onko meidän siimat menneet solmuun keskenään. Kaveri totesi, ettei hänellä ole mitään ongelmaa kelaamisen suhteen. Kuola suusta valuen kelasin siimaa puolalle. Parin nykäisyn jälkeen näimme kirkkaassa vedessä hauen. Tällä kertaa vähän sentään suuremman yksilön. Ilman haavia saimme kalan veneeseen, eikä riemulla ollut rajaa. Kruunasi mukavasti veneilyreissumme.
2,5kg
Rapala scatter rap
Muistettavaa:
1. Tiedän, netistä löytyy paljon suurempia saaliita. Tämä on vain omaksi iloksi kirjoittelua.
2. Storträskille menen vielä. En luovuta näin helpolla.
